Mä alotin kirjoittamaan tätä blogia koska mä haluan löytää mun elämän rakkauden. En halua kertoa täällä nimellisesti itsestäni tai muista henkilöistä. Sen voin kumminkin kertoa että nimeni on Jessika. Uskon että tämä on erittäin mielenkiintoinen blogi. Jos olet juuri eronnut tai etsit rakastettuasi. Eli aloitan kertomalla tarinani. Olen päälle 20v nainen ja asun porvoossa. (kumminkin alle 25v). Seurustelin 4vuotta ihan hirveän ihmisen kanssa ketä uskon että rakastin. Rakastan ehkä vieläkin, en oikeen tiedä. Mulle vaikeinta tässä on se että oon unelmoivaa sorttia. Uskon että olin tämän kyseisen henkilön kanssa lopun elämän. Yhtäkkiä suhde loppui? Okei, koko meidän suhde oli onn-offia ja muutenkin yhtä helvettiä. Mutta mitä sitten? Mä rakastin sitä miestä. Se oli ehkä hirveä ja huono vaihtoehto mut mä silti rakastin sitä miestä. No, suhde loppu helvetillisesti ja oon päässyt elämässä hiukan eteenpäin. Ja tän blogin tarkoitus on etsiä tosi rakkautta? Mistä löydän uuden rakkauden ?
Blogi tulee toimimaan lähinnä mun päiväkirjana, kerron päivistä.. minkälainen olo on, onko ikävä exää miten jaksan yms. Blogini tarkoitus on osoittaa että voit unohtaa rakastettusi. En vain tiedä kuinka kauan se vie aikaa.. Mutta kumminkin.. Oon valmis rakastumaan uudelleen ! Haluun rakastua sellaseen mieheen joka vie multa jalat alta. Sellaseen mieheen joka haluu olla mun kanssa ja sellaseen mieheen joka lähettää ihania tekstiviestejä. Haluun rakastuu sellaseen mieheen kuka haluaa oikean aidosti tulevaisuuden mun kanssa eikä vaan puhu siitä. Tälläinen oli exäni. Puhui ainoastaan meidän tulevista häistä lapsista yms. Mitä sain? En mitään näistä, hyvä kylläkin. Mutta haluan miehen joka oikeasti tarkoittaa mitä sanoo.. Kukapa ei haluaisi?
On vaikeaa aloittaa blogi, kun ei ole ketään lukemassa.. Vähän yksinäistä täällä.
Noh, kumminkin ei sen väliä. Olen käynyt vähän terapiassa ja siellä kertoessani juttuja terapeutti totesi sillä perusteella exäni olevan narsisti. Exäni saa minut manipuloitua tuntemaan pahaa oloa omista teoistaan ja tuntemaan että minä tein väärin vaikka tottakai molemmat osapuolet tekivät suhteessä väärin. Meidän suhteessa oli väkivaltaa,pettämistä (hänen puolelta), hirveästi valheita ja mustasukkaisuutta. Tuo mustasukkaisuus tuli enemmän minun puolelta ja se alkoi ensimmäisen pettämisen jälkeen. Eikö se ole normaalia että haluaa nähdä kumppanin jokaisen tekstiviestin yms jos toinen on pettänyt ? No en ihan jokaista halunnut nähdä enää loppua kohden, en enää välittänyt niin paljon. Tiesin että kumppanini kumminkin puhuu muille naisille ja en vaan jaksanut enää välittää. En edes tiedä miksi olin ex mieheni kanssa niin kauan ? Jos en enää välittänyt. Kai pelkäsin tätä mitä koen nyt, olevani yksin. Olen yksin. Yksin on aika haikeaa olla.
Erostamme on nyt muutama kuukausi ja olen päässyt paljon eteenpäin, kuten niin paljon että tiedän etten enään aijo hänelle soittaa. En ikinä. En aijo soittaa hänelle ja jutella mitään. Itse hän oli syypää meidän eroon. (kävi päälle). Onneksi tajusin pistää poikki. Taino, olihan se pakko siinä vaiheessa ei ollut muuta tehtävissä. Kyllä sitä on tullut paljon juttuja kestettyä. Joskus musta tuntuu että mun aika on jo loppunut. Mä muistan ku ajattelin että kun olen 25 ni haluan lapsia. Mä olen kohta 25 !
Missä lapset on ? No hyvähän nyt hitto lapsia on miettiä kun ei ole edes miestä enään kenen kanssa voisin niitä tehdä. Huh huh. Oon sellasta sorttia että keksin ihan mistä vaan höpöteltävää. Ja niin kauan että voisin kirjoitella tässä vaikka ikuisuuden.
Mun kaveri sano mulle aika hyvin kun puhuttiin seurustelusta ja kerroin kaverilleni minkälaisen parisuhteen haluaisin.. Sanoin kaverilleni että haluan parisuhteen missä on hyvä olla, ei ole tarvetta esittää mitään mitä ei ole. Haluan parisuhteen missä voin nauraa ja nauraa niin kovaa välittämättä muista ympärilläni. Haluan parisuhteen missä voin luottaa toiseen henkilöön että hän kun menee ulos niin tiedän ettei hän tee mitään ! Haluan parisuhteen missä tiedän että toinen osapuoli tulee aina takaisin jos huudan hänelle.. sitten kaveri keskeytti minut ja sanoi.. se on normaali parisuhde.
Siinä sitte ihmettelin hetkekseni itselleni että no niimpäs onkin. Hyvä mun on toivoo normaalia parisuhdetta kädet ristissä ? Kyllä meillä suomalaisilla naisilla on kovat tavoitteet heh heh =D
Mä oon itse aika lyhyt n. 164cm, eli kaikki miehet on mua pitempiä. Kivaa sinänsä koska mun mielestä miehen on oltava naista pidempi.
Mulla on jo muutama mies kenelle oon jutellu facebookissa. Molemmat on paremman näkösiä kun mun exä ja toista nään maanantaina. Jännittää vähäsen.. En oikeen tiedä miten pitäis olla tai miten saisin itteni tsempattua sellaseen tilaan etten pyörry.. Mä nimittäin ootan tosi innolla molempien ehdokkaiden tapaamista, on niin mukavia koneella. Toinen on kivempi, mutta tää kivempi poitsu ei oo oikeen ehdottanu tapaamista.. No okei salitreenit on ehdottanut mutta ei treffejä ? Ja voinko mä vai mennä salille ensitreffeille.. Meikittä puhkimaan joo aivan varmasti rakastuttais toisiimme.. Mutta on hyvä että oon jo keskustellut netissä muutaman kanssa, musta tuntuu etten ole aivan yksin :)
Tästä alkaa mun unelmien miehen metsästys. !
Aijon kertoa miten meni treffit minkälainen se oli yms.. toivottavasti tälläinen erilainen blogi herättää mielenkiintonne. Saa jättää kommenttia olisin enemmän kun ilonen :)
